Väliväylän vesihuoltohanke

BIOHALO-hanke seuraa Valkealan Väliväylän vesihuoltohankkeen etenemistä.

Lue vesistönalituksesta.

Ensimmäisen kerran BIOHALO kävi tutustumassa hankkeen tilanteeseen 26.7.2007. Toisen kerran BIOHALO tutustui lokakuussa 2007 hankkeen vesistönalitukseen.


Aurinkoisena kesäaamuna Vesihuolto-osuuskunnan rakentamisesta kertoivat Väliväyläncopy_of_vlivyln_vesiosuuskunta_26.7.2007_012.jpg vesihuolto-osuuskunnan puheenjohtaja Ossi Mikkonen, urakoitsija Aki Putkinen sekä rakennusvalvoja Erkki Kärkkäinen.  

Oikealla: Ossi Mikkonen ja Erkki Kärkkäinen 

Väliväylän vesihuolto-osuuskunta sai alkunsa Puhjonrannan kurssikeskuksen vieressä sijaitsevan Ossi Mikkosen kiinteistön vesi- ja viemäriverkoston rakentamisesta. Vesiosuuskuntahankkeet ovat laajentuneet kymmenen mökin vesihuolto-osuuskunnasta useamman sadan kiinteistön vesiosuuskunnaksi. Tällä hetkellä Väliväylän vesiosuuskuntaan on liittynyt noin 500 kiinteistöä, ja liittyjiä tulee koko ajan lisää. Vesiosuuskuntaan liittyminen käy pienelläkin varoitusajalla: liittyä ehtii, jos putkia ei ole oman kiinteistön kohdalta ehditty vielä peittää. Jälkeenpäinkin liittyminen on copy_of_vlivyln_vesiosuuskunta_26.7.2007_010.jpgmahdollista, mutta kallista. Jos tulevaisuudensuunnitelmat toteutuvat, eli osuuskunta laajenee Tirvalle ja Kannuskoskelle asti, osuuskunnan verkostoon on liittyneenä noin 700 kiinteistöä. Liittyjien värvääminen on parhaillaan käynnissä.

Vasemmalla: Erkki Kärkkäinen näyttää kartalta, minne putkistoja aiotaan vetää.

Vesiosuuskuntahankkeen alulle paneminen vaatii puuhahenkilöitä, jotka uskovat hankkeen toteutumiseen ja ovat valmiita tekemään työtä asian eteen. Jos hankkeen aloittamisessa viivyttelee, saattaa moni rakentaa kiinteistökohtaisen jätevesijärjestelmän ja jättää liittymättä vesiosuuskuntaan. Ossi Mikkonen mainitsi, että jos vesiosuuskunnan alueelta on liittymässä noin 80 % kiinteistöistä, hanketta kannattaa lähteä viemään eteenpäin. Jos liittyjiä on tulossa alle 70 % alueen kiinteistöistä, pitää vielä tehdä "käännytystyötä" asian suhteen ennen hankkeen aloittamista. Ennen Väliväylän vesiosuuskunnan perustamista Valkealassa pidettiin useita yleisötilaisuuksia mm. Valkealan Lukiolla. Kutsuja tilaisuuksiin lähetettiin yhteensä noin 400 kiinteistölle. Vaikka noin 7000 euron suuruinen liittymismaksu saattaa tuntua joistain kalliilta, on hyvä muistaa, että yleensä kiinteistön arvocopy_of_vlivyln_vesiosuuskunta_26.7.2007_053.jpg nousee, kun sen vesihuolto on kunnossa.

Vasemmalla: Jätevesiputkia

Väliväylän vesiosuuskuntaan maksetaan 100 euron osuusmaksu ja 7000 euron liittymismaksu, joka maksetaan vähittäin 10 vuoden aikana. Ensimmäinen maksuerä oli 1000 euroa. Hintaan kuuluu vesi- ja viemäriputket, 6 metrin viettoviemäri, kiinteistökohtainen pumppaamo ja sähköistyksen asentaminen. Osuuskunta ei kustanna muita LVI-asennustöitä. Kiinteistöllä täytyy olla lämmin tila vesimittaria varten, jotta vesimittari ei jäädy ja mittarin lukeminen onnistuu kaksi kertaa vuodessa. Jos lämmintä tilaa ei ole, täytyy vesiputken loppupää tyhjentää talven ajaksi maan alla oleviin venttiileihin asti. Lisäksi kiinteistön vanhojen putkien täytyy olla niin hyvässä kunnossa, että ne kestävät vesiverkoston paineen. Jokaiselle kiinteistölle on suunniteltu paineentasausventtiilit. Veden käyttömaksu on tällä hetkellä 3,05 € / m3. Summasta 80 % maksetaan Valkealan kunnalle ja 20 % käytetään vesiosuuskunnan hallinnollisiin kuluihin. Näin vesiosuuskunnan ei tarvitse veloittaa jäseniltään erillistä vuosimaksua. Jos osuuskunta laajenee suureksi ja joudutaan palkkaamaan väkeä vuosimaksu saattaa olla ainoa vaihtoehto.copy_of_vlivyln_vesiosuuskunta_26.7.2007_045.jpg

Oikealla: Maahan, jokaisen kiinteistön tontille asennettavia jätevesipumppaamoja

Tällä hetkellä menossa olevat urakat valmistuvat kesällä 2008. Väliväylän rakentaminen on jaettu seitsemään alueeseen kolmen urakoitsijan kesken. Yhteensä putkistoa vedetään 50 km. Yksikään alue ei ole vielä valmis. Urakka etenee parisen sataa metriä päivässä, jos maasto on suotuisaa. Hankalammassa, esimerkiksi kivisessä, maastossa etenemisvauhti on hitaampaa. Puhdas vesi otetaan Valkealan kunnan verkostosta, ja jätevesi johdetaan Kuusankosken jätevedenpuhdistamolle. Kaivuutöille täytyy aina pyytää maanomistajan lupa.

 

copy_of_vlivyln_vesiosuuskunta_26.7.2007_040.jpg

Vasemmalla: Putkistoja vedettiin pellon laitaan ja tien ali.

Putkistot kulkevat pellon poikki, ja pelloilta oli korjattu sato putkiston kohdilta ennen kaivuutöiden alkua. Puhtaan veden ja jäteveden putkistot kulkevat maan alla rinnakkain. Puhtaan veden putki on merkitty sinisellä raidoituksella ja jäteveden putki ruskealla. Jätevesiviemäri on puhtaan veden putkea ohuempi, jotta jäteveden virtausnopeus olisi suurempi ja jätevesi ei saostuisi putkistoon. Putkistot vedetään noin 2,5 metrin syvyyteen, routarajan alapuolelle. Jotta tontille voi vetää putkiston, maata, jolla ei liikuta talvisaikaan, on oltava vähintään metrin verran. Kallioiselle tontille putkiston asentaminen ei onnistu, ja muutaman kiinteistön liittyminen verkostoon on jouduttu perumaan ja liittymismaksu palauttamaan tämän vuoksi.copy_of_vlivyln_vesiosuuskunta_26.7.2007_023.jpg

Oikealla: Ojaa kaivettiin tehtävään erityisesti suunnitellulla, kapealla ojakauhalla, minkä jälkeen putket asetettiin kuoppaan ja peitettiin toisen kaivinkoneen avulla.

Vesijohto liitetään kiinteistön järjestelmiin T-haaraliitoksella ja viemäri Y-haaraliitoksella. Kun rakennettavana oleva alue valmistuu, se voidaan asianmukaisten testausten jälkeen liittää vesi- ja viemäriverkostoon, vaikka muut vesiosuuskunnan alueet olisivat vielä rakentamatta. Väliväylän alueella on viitisen kohtaa, jossa putkisto täytyy vetää vesialueen alta. Toteutustekniikka on vielä epäselvä, koska toimenpiteille odotetaan lupaa Itä-Suomen Vesioikeudelta. Rakentamiseen liittyy usein puidenkaatoa putkistojen tieltä. Parhaillaan eräällä alueella kaadetaan puita kuuden metrin vlivyln_vesiosuuskunta_26.7.2007_015.jpglevyiseltä kaistalta vesiosuuskunnan piikkiin, mutta metsänomistaja saa puista rahat.

Vasemmalla: putkistoja vedetään suunnitellulle reitille.

Monilla tonteilla joudutaan neuvottelemaan putkiston reitistä, koska kiinteistöjen omistajat haluavat varjella esimerkiksi pihakoivujaan. Ossi Mikkonen mainitsikin, että vesiosuuskuntahankkeen vetämisessä tarvitaan hyviä neuvottelutaitoja. Jos joku kiinteistönomistaja ei halua liittyä verkostoon eikä halua, että hänen tontillaan kaivetaan, putket saatetaan joutua vetämään tontin alitse suuntaporauksella. Paljaat putket eivät kestä yliajamista. Erään toisen vesiosuuskunnan rakentamisessa putkistoja oltiin vedetty jäätikön poikki talvella, ja moottorikelkkailijat rikkoivat putket ajamalla niiden yli.vlivyln_vesiosuuskunta_26.7.2007_030.jpg

 

Oikealla: putkia asetetaan ojaan 

 

Vesijohtoverkoston rakentaminen herättää mielenkiintoa, ja rakennuspaikalla on usein kiinteistönomistajien lisäksi muita kiinnostuneita. Monet valkealalaiset odottavat Mikkosen mukaan innostuneina, milloin johdot vedetään myös heidän kiinteistöihinsä. Vesi- ja viemäriverkostoon liittyminen on vesiensuojelun kannalta hyvä vaihtoehto. VTT:llä on alkanut tutkimus, jossa kartoitetaan, millainen on hankkeen ekologinen jalanjälki.